Rayskala.fi | Räyskälä Open | Jannen Kisat | GP-kisat

Purjelennon SM kisat 2023 – Räyskälä Masters

Kisat EX:n ohjaamosta käsin katsottuna, osa 3:

Kelit heikkenee ja pidot paranee

Täytyy sanoa näin aluksi, että tehtävät tuntuvat ihan riittävän vaativilta näissä kisoissa. Ja pitää toki pitää mielessä, että kyseessä on SM eikä kansallinen harjoituskisa (ok, kerholuokassa ei ole SM arvoa koska kerholuokan SM:t ovat heinäkuussa Rautavaaralla).

Aamutoimista ei ole mitään poikkeavaa, gridiin radalle 26L ja ihan viimeiseksi – kone oli “kyläkaupan risteyksessä” noin kuvainnollisesti. Kiirettä ei taaskaan ollut, eikä saa ollakaan lentohommissa. Näin monivuotinen avustaja ja perhetuttu, monen hyvin tuntema, Lundbergin Enska aina sanoi.

Briefing tutulla kaavalla klo 10. Suomalainen ilmatilajako tuntuu olevan länsinaapurin piloteille vieras, esim Helsingin TMA:n uloimmat “lipat” ovat sallittua ilmatilaa aina lentopinnalle FL65 asti. No, kun pari päivää lennetään vielä niin eiköhän se siitä:) Sama se on itselläkin kun ulkomaille menee lentämään. Puolalainen tyyli on ollut toistaiseksi sekavin, siellä ilmoitettiin joskus kaikki aktiiviset vaara-ja kieltoalueet, mutta ei niitä, joilla saa lentää. Eikä ollut ilmatilatiedostoa, josta olisi voinut tarkastaa, kun harjoitusviikosta oli kyse.

“Yksi napsu” oli Eskon sanoin otettu tehtävästä pois, luvassa oli 395km viiden käännepisteen kautta. Ilahduttavasti legendaarinen Villähteen käännepiste on palautunut kp-luetteloon ja sinne mentäisiin tänään viimeiseksi. Kaikki 70- ja 80-luvulla lentäneet muistavat Villähteen.

Hinukset käyntiin klo 12.00, tänään luokkien välillä pidettiin pienet (oliko 10 min ?) tauot, hieno ajatus organisaatiolta. Keli oli heräilemässä ja kerholuokankin koneet olivat suhteellisen alhaalla heti hinausten jälkeen. Kuitenkin vain pari räpsähti.

EX sai ilmaa siipien alle klo 13.06. Ilmassa kyllä pysyi, mutta keli oli selvästi hankalampaa tai heikompaa kuin parina ekana päivänä. Klo 14.00 oli tavoiteaika startille, ettei ilta ehdi ennen maaliintuloa. Meillä oli PEV painettuna kertaalleen ennen tehtyä starttia klo 14.06. Ihan hirveän hyväksi lähtöä ei voi sanoa, kentällä ei vaan päässyt ylemmäs ja uudelle PEV:lle kello olisi ollut jo liian paljon. Siispä kohti Saukkolaa, pääjoukkokin olisi arvattavasti tulossa heti perään.

Lyhyeksi jäänyt liito ja ensimmäinen nosto ennen 2-tietä. Kärkölän jälkeen toinen, Saukkolaan päästiin hyvin. Keskinopeus oli 113kmh pinnassa. Racing-luokan koneita oli reittiviivan eteläpuolella, mutta pari muuta olisi ollut hyvä olla kaverina tässä kohtaa.

Hieman reittiviivasta pohjoiseen koukaten, 2T (Peter Johansson) oli samoissa. Hyvästä yrityksestä huolimatta kunnon nostoa ei tahtonut löytyä. Pääjoukko tuli takaa “linjaa pitkin”. Jokioisten tasalla ylös 1300m asti.

Alastarossa käytiin isolla porukalla ja jotenkin oma lento tuntui takkuiselta tässä kohtaa. Ei vaan osuttu oikein nostoihin ja liika väki nostossa ei ole hyväksi. Myönnän, olen siinä mielessä “omien ratkaisujen mies”, pari konetta on ok, mutta parhaiten kulkee kun pääsee keskittämään itse. Kisoissa tämä ei tietysti ole mahdollista, mutta joukossamme on näitä loivasti kaartavia jne ja lopputulos on aika usein se, että paras nosto on siinä vieressä missä väki kurvaa.

Humppilan kohdalle mentiin määrätietoisesti eteenpäin, jossain kohtaa mm. W oli tuntuvasti yläpuolellamme. Koijärven jälkeen vähän ylöspäin ja ennen Renkoa olikin sitten valinnan paikka. Vähän päälle 900m oli korkeutta kun lähdettiin kohti Hämeenlinnaa. Näytti siltä, että pääsemme vakionostoon 10-tien varteen, mutta yhtään ylimääräistä ei kyllä jäisi. Tätä ennen alin kohta lennolla oli Metsämaalla (450m).

Laskee, laskee ja vielä kerran laskee. W hakee myös parasta kohtaa ja 320m on kun alkaa vetää – ja yllättävän hyvin. Vesiä ei laskettu pois. Pelto oli toki katsottuna. Kilometrin korkeustankkaus ja kohti Putulaa. Ajolinja olikin aika hyvä ja yhdellä liidolla Lammin pääjärven pohjoispuolelle. Sama “lutakko”, jossa rämmimme 1.päivänä. Nyt meni paremmin.

10km Putulan jälkeen nostossa, joka oli hyvin ruuhkainen, mukana oli racing-luokan koneita. Ikävä puoli oli se, että ilmoittamatta koukataan sisäkautta. Noston osoittaessa heikkenemisen merkkejä suoraan eteenpäin.

Perinteinen “harju” kohti Lahtea ei tahtonut toimia. Hyvin lentänyt 2A oli samoissa joskin ylempänä. Pasi ja Olli menivät HB:llä edellä ja tässä kohtaa nähtiin ensimmäisen kerran myös Mara (ZO).

Villähteen kääntäminen meni muuten ongelmitta, mutta pitkä liito ja huono ajolinja veivät korkeudet. Ero kasvoi vielä liitäessä kohti seuraavaa nostoa, josta ei ollut kääntöhetkellä tietoa.

Edempänä kaartoi koneita, ja sinne olisi ollut pakko mennä ellei 2A:n löytämä nosto olisi ollut niin todella hyvä. Kiitos näin julkisesti:) 339m taisi löytyä loggerifailista alimpana kohtaa. Vesihana ehti olla 20 sek auki. Hana kiinni ja tiukka keskitys noston ytimeen. Ylös mentiin että kohina kävi. Mare huikkasi takapenkiltä että “pohjat lähestyy” – tarkoitti sitä, että olemme saavuttaneet ylempiä koneita. EX taipuu lyhyillä siivillä uskomattoman hyvin ja nousee – kynnys lentää pitkillä kärjillä on siksikin iso.

Nosto pysyi mukavasti yli kolmosena pitkään. 1700m kohdalla oikaistiin kohti Räyskälää vaikka ei liukupolulla oltukaan. Väkeä oli kuin sillä legendaarisella “Tapparan maalilla”. Itse asiassa tuo nosto oli niin hyvä että osa viereisessä olleista vaihtoi tuohon.

HB meni edellä ylempänä. Otimme Mr Jagomäen kanssa hieman lisää Järvelässä, josta liito jatkui Mommilanjärven eteläpuolelle. Selvästi heikommassa iltanostossa loppuliukukorkeudet. Heti kun saavutimme liukupolun, oikaistiin HB:n ja seuraan liittyneen aiemmin liittyneen AL:n (Nurmisen Mikko) kanssa eteenpäin.

HB oli muistaakseni 200m ylempänä. 1330m oli korkeutta ja matkaa maaliin 50km – vähintään saisi kantaa matkalla. Näimme Koskiniemen Antin pohjoisempana ja Kristian auliisti kertoi hyvän noston lähellä Puuhamaata Antille.

EX liukui vakaasti kohti kotia, ero HB:n kanssa kutistui minimiin. Kristianin nostoa emme tarvinneet, matkalta löytyi vielä Tervakosken jälkeen nosto, jossa kolme kierrosta, varmuuden vuoksi. Muiden tullessa samaan, oikaisu kohti kenttää.

HB jatkoi edellämme ja suuremman korkeuden vuoksi oli varaa liukua kovempaa. Liikoja reservejä ei meilläkään ollut, mutta Topenolla “standardin mukaiset” 450m ja vara kiihdyttää. Epäilen, että HB:ssä oli “tunnelma korkealla” kun herrojen liukua katsoi.

Loppujen lopuksi olimme samaan aikaan kentällä klo 17.53, HB oli 20 sekuntia aiemmin maalissa. Toki päivätuloksissa ero oli selvä, pojat olivat lähteneet 8 minuuttia myöhemmin.

Normaalit proseduurit laskun jälkeen ja EX odottelee huomista lentopäivää. Aamun ennuste ratkaisee, kasvaako kärkiväli vai ei.

AL, 2A ja muut tulivat aika lailla perään kentälle. Päivä ei ollut helppo ja tämä näkyi kanssakilpailijoiden naamalla ja tuloksissakin. Porukoista jääneille taival ei ollut helppo. Peltoon meni ilmeisesti yksi ja kolme mahdollista moottorin käynnistystä. Itsekin joskus peltoon menneenä tiedän tunteen – huomenna päivä on uusi kaikille. Pari PEV-ikkunan ulkopuolella tapahtunutta lähtöäkin ilmeisesti oli.

Olen päivään tyytyväinen. Pieni säätö lähtöajassa olisi voinut kääntää homman päälaelleen. Ratkaisevaa oli se, että pääsimme parista matalasta kohdasta hyvin ylös ja kovalla rypistämisellä porukan kärkeen mukaan. Tuntui mukavalta kun Sundströmin Teemu tsemppasi saunalla, “hyvin vedetty” – oli seurannut “taistelua” trackerista. Pinnoista ylös ja kotiin. Kiitos, tsemppiä aina tarvitaan.

Keskinopeus 104kmh jäi päivän parhaasta 4 kmh, mutta päältä sitten tasoitukset pois. Kokonaissijoitus saattaa nousta yhdellä, Top Teniin ei olisi pitkä matka. Skysightin povaama keskinopeus 18m luokan koneelle piti aika tarkasti muuten paikkansa. Mutta, päivä kerrallaan, pääasia että saadaan kerrankin LENTÄÄ eikä pitää sitä ikuista sadetta.

Huomenna uusi päivä ja nyt lataan akut siihen. Päivä oli niin hektinen että kuvaukset jäivät lennolla pois. Piti näet katsoa ulos, välillä korostetusti.

Fiilikset voisi tiivistää terassijuomiin Maren ja Timon kanssa. Teppo ehti livahtaa iltaruokailuun. Huomenna on sitten luvassa “grilli-ilta” kuppilalla. Sinne siis koko tiimin voimin.

Samilla (ES) meni hyvin, päivävoitto:)

Huominen näyttää siis heikolta kuivalta ja sitten pitäisi kelit parantua kertaheitolla. Jos päästäisiin lentämään pilvikelissä “isoa kovaa”????

Riku / EX