Rayskala.fi | Räyskälä Open | Jannen Kisat | GP-kisat

Purjelennon SM kisat 2023

Kisat EX:n ohjaamosta käsin katsottuna, osa 1:

Purjelennon SM kisojen 1. kisapäivä takana, nyt on syöty ja saunottukin jo. Pyynnöstä lupasin “joku päivä” vähän kirjoitella fiiliksiä päivän kulusta. Tällä kertaa tästä ei varmaan tule päivittäistä rutiinia, tms. en ainakaan lupaa sitä 🙂

Mutta, itse asiaan – Räyskälä Masters ja Purjelennon SM 2023.

40 konekuntaa ja 49 pilottia* (*ei ole absoluuttisen varma pilottimäärä, laskin osallistujalistan 2-paikkaiset koneet ja mielestäni ainakin tänään kaikissa oli 2 pilottia per kone). Lennän nämä kisat tutulla EB 28 Editionilla (EX) avoimessa luokassa isäni Markku “Mare” Rissasen kanssa. Avustajina toimivat tuttuun tapaan Teppo Sarpila, Timo Koski ja Kirsi-Marja Rissanen.

Kisassa on mukana kymmenkunta ruotsalaista pilottia ja kaksi konekuntaa on Puolasta. Ulkomaisten pilottien joukossa on ilahduttavasti nuoria lupauksia ja kovia kehäkettuja, kuten moninkertainen mestari Janusz Centka ja tuore vakioluokan EM-kultamitalisti Janne Nord. Eli saamme lentää kovassa seurassa, ensi vuonna on meidän suomalaisten vuoro sitten vierailla Ruotsissa samoissa merkeissä.

Eilisen lyhyen tsekkilennon (kaikki toimii ok) jälkeen illalla kone valmiiksi aamua varten. Väki vaikutti innostuneelta mm. saunalla, ensi viikon sääennuste on kerrankin lupaava. Edellisen kerran Suomessa on lennetty kisoissa joka päivä (8/8) Jannen Kisoissa 2014. No, katsotaan päivä kerrallaan ottamatta stressiä asioista.

Oma ja joukkueen valmistautuminen kisaan sujui tuttuja uomia. Eikä se ole varsinaisesti ihme, olen lentänyt kisaa vuodesta 1996 (27v) ja Mare vuodesta 1970 (53v). Kisoja edeltävää viikkoa edelsi tyttären lakkiaiset, normaalia pidemmät työpäivät ja tarkastuslentäjäkurssin teoriaosuus – fiilis oli hyvä ja levättyäkin tuli.

Tässä kohtaa on paikallaan kiittää työnantajaa ja työkavereita (vuodesta toiseen jatkuvasta) joustosta loma-aikojen kanssa. Kiitos – Säästöpankkiryhmä on ollut tässäkin suhteessa urani paras työpaikka.

Joten, aamulla klo 8.00 koneelle – 1. päivänä asioissa menee hieman pidempään avajaisten yms. asioiden kanssa ja meillä on tapana viedä kone gridiin hyvissä ajoin – näin jää aikaa mahdollisille yllätyksille ja niiden korjaamiselle.

Gridijärjestys on SM-sääntöjen sanelema asia ja tämä aiheutti pientä ihmettelyä aamulla. Aamukahvin juontiin riitti runsaasti aikaa ja tuttuja “kisaturistejakin” näkyi ilahduttavasti paikalla. Avajaiset klo 10.00 ja siihen heti perään 1.briefing. Ensimmäiset cumulukset ilmaantuivat jo yhdeksän jälkeen ja keli oli muutenkin lupaava.

Kokeneen organisaation toimesta saimme sääbriefauksen ja tehtävät, avoimelle luokalle 527km – reitti Santastenmäki-Jaala-Tammikoski-Korri-Humppila-Launonen-Räyskälä. Ihan kunnon tehtävät myös kerholuokalle (425km) ja racing-luokalle (497km).

Jos joku ihmettelee tuota Santastenmäkeä tai välillä esiintyvää Marskia, tiedoksi että käännepisteluetteloa on aiheellisesti muokattu hiljattain, Räyskälänkin ympäristöön on tullut runsaasti uusia käännepisteitä – näin saadaan mm. useampia lähtöpisteitä eri luokille.

Hinausten alkamisaika oli klo 12.00 ja avoin luokka viimeisenä, rauhallinen ruokailu ja lentoeväiden teko. Varttitunnin lykkäyksen jälkeen hinausruletti pääsi alkamaan 12.15. Keli kentän ympäristössä oli “valmista”, yhtään räpsähdystä ei tullut.

Itse lähdimme ilmaan 12.57, EX oli tarkasti maksimipainossaan. Omalla moottorilla 600m korkeuteen irrotusalueelle ja “polttoainetermiikin” sijaan ehtaa aurinkoenergiaa käyttäen ilman ongelmia 2000m korkeuteen starttilinjan lähelle odottelemaan sopivaa lähtöhetkeä.

Aikanaan tuli ilmoitus lähtölinjan aukeamisesta klo 13.27. Kisoissa käytetään ns. PEV-starttimenetelmää, eli pilotin on merkattava GPS:n etukäteen “jälki”, josta lähdetään laskemaan sallitun aikaikkunan avautumista. Tänään oli käytössä versio 10 minuutin odotus ja 5 minuutin “lähtöikkuna”. Minuuttimäärät ilmoitetaan päivittäin ja vaihtelevat. Systeemillä on tarkoitus vähentää ns. peesaamista ja hajauttaa reitille lähtemistä. PEV-ikkunan ulkopuolellakin voi lähteä, mutta silloin tuloslaskenta muistaa 50 sakkopisteellä.

Koska matkaa oli ihan reilusti lennettäväksi, painoin PEV:n hyvissä ajoin ja 13.36 oli aika kypsä kääntää EX linjan yli, liki 2000m maksimikorkeutta. Edellemme lähtivät Erikssonin Börje ja pari muuta ruotsalaista. Tuloksista (ja reitilläkin myöhemmin) pystyi päättelemään muiden lähteneen 5-7 minuuttia perään. Lähtöhetkellä ei tänään ollut hirveän ratkaisevaa merkitystä. Sää oli hyvää, mistä kertoo jo saavutetut nopeudetkin.

Ennusteista sen verran, että Skysight antoi 18m luokan koneelle keskinopeudeksi 118km/h, jos reitille lähtö on 13.00-13.30 väliin. Huom – siis potentiaalinen keskinopeus.

Ensimmäinen liuku osui aika hyvin “lankulle” ja oli pitkähkö. Lahden jälkeen oli parikin vaihtoehtoista reittiä, osa lähti kiertämään ilmeisesti etelän kautta jossa pilviä oli hieman enemmän. 25,3m kärkivälin turvin ajoimme aika suoraan kohti Jaalaa. Korkeuksien suhteen ei ollut huolia, alle 1000m meni vain kerran ja pilviä riitti.

Jaalassa nopea kääntö liki tasan tunnin lentämisen jälkeen (14.37). Matkaa 135km, joten keskinopeus on helppo laskea:)

Tammijärveä kohti ja näkyvissä oli selvästi kelin kuivuminen alun pilviosuuden jälkeen. En ole failia vielä tarkasti ehtinyt katsoa, mutta viimeiseltä pilveltä noin 40 km liuku (Pertunmaan tasalta) lähes käännepisteelle. Maisema vaihtui mukavaan tahtiin. Käännepisteellä  W:n ja 7X:n kanssa. Akulla muuten meni päivä hienosti, päivävoitto – onnittelut

Käännepisteen jälkeen pieniä hapsuja pitkin kohti Körriä – takaa oli tulossa isompi porukka – koitettiin pitää “kiirutta” ja se onnistuikin aika hyvin…kunnes…

Vesivehmaan ohitus ja Körrin kääntämisen jälkeen tuli lennon ainoa vaikea paikka. Vesijärven ylitys heikensi liitolukua ja kunnon nostoa ei löytynytkään. Hetki haettiin Akun ja Börjen kanssa, sitten mm. päivän kakkonen Pasi tuli samoihin. Tässä tuli tehtyä virhe. Aku lähti suoraan reitillä eteenpäin, me koitimme hieman pohjoisempaa (lähdettiin 750m korkeudesta eteenpäin). Lammin pääjärven yli ja ei löytynyt kuin reilu laskeva.

Hyvät, tai edes kohtuulliset neuvot olivat kalliita. Takaa tulleista ainakin Kuuselat (Kaitsu ja Kimi) olivat nostossa 5km taaempana, sinne siis – kaikkien teorioiden ja muiden vastaisesti. No, nopeuspisteitä saa vain lentämällä läpi. Pelto tuli katsottua ja kolmestasataa nappasi. Takapenkiltä kuului aiemmin kysymys päästäänkö me tuonne ? Pinnasta kun katsoo niin joskus muut näyttävät olevan “ionosfäärissä”.

Radio pienemmälle ja nyt vaan focus ylöspääsyyn, vaikka kuinka harmittaisi oma moka. Loppujen lopuksi pääsimme tilanteesta ihan hyvin pois ja matka jatkui. 30 min myöhemmin oltiin taas 2000m:ssä Hämeenlinnan kupeessa.

Länsi oli ennustetusti kuivempaa. Pääjoukko tuli ennen Humppilaa vastaan, olivat siis sen verran saaneet “kaulaa”. Kävimme yhdessä AL:n (Mikko Nurminen) Humppilassa ja eikä aikaakaan kun Mara liittyi seuraan JS-1:llään. Edellisen kerran olimme nähneet Maran Lammin seudulla matalissa käynnin jälkeen.

Iso konekeko (koneita oli joka korkeudella) kaartoi käännepisteen itäpuolella, toiseksi viimeisellä reittivälillä. Korkeutta oli sen verran mukavasti että noston paikka talteen ja ensin kääntämään Humppila.

Vaikka ilta alkoi tulla, terävää kuivaakin (nostoa, toim.huom) löytyi. Liitonopeudet pysyivät ihan kunnollisina, 170-190km/h mentiin pitkät pätkät.

Hyvien nostojen seassa oli melkoisia “arkkilaskeviakin”. Kentän tasalla oli viimeinen pilvenrätti, jossa kelasin EX:n riittävälle liukupolulle. Hetki reipasta laskevaa niin pari kaartoa tuli seuraavissa tehtyä. Launosissa klo 17.54 (20km kotiin) ja korkeutta 740m. 1,3m MC asetuksella plussaa oli vajaa 200m.

Parin kilometrin päässä koneita oli menossa maaliin ja kentälläkin oli radiopulinasta päätellen liikennettä. Topenolla 420m ja varaa työntää jo yli kahtasataa. Laipat ykkösasentoon ja ilmoitus maalilinjalle “EX ten kilometres”.

Radioliikenteestä päätellen rata 12 oli ollut suositumpi, turha vääntää väkisin isolla koneella lisää ruuhkaa- siispä Kankareen Nuutin (3F) jälkeen pitkä finaali 26L:lle, kun maaliin päästään.

Maalissa klo 18.01, vesihana auki ja nopeutta pois – teline ulos ja kone laskuasuun. Energiaa oli reilusti ja korkeuttakin jäi parikymmentä metriä minimin yli.

Koneen pysähtyessä 26L:n päätyyn hymyilytti. Keskinopeus 119,2km/h ei tänään riitä edes ns. Top Teniin, mutta eipähän tarvinnut käynnistää:) Siirto parkkiin ja tankkaukset valmiiksi.

Omat havainnot päivästä ylös ja iltatoimien pariin.

Päivän kulkua miettiessä voisi sanoa, että tehtävä oli todella onnistunut ja uskon pilottien olevan tyytyväisiä. Toivottavasti saamme jatkaa hyvissä keleissä koko ensi viikon, tuli sitten kuivaa tai kovaa pilvikeliä – ei ole väliä – kunhan lennetään.

Mutta lennetään turvallisesti. Parissa nostossa on ilmeisesti oltu liian liki – veikkaanpa että tästä puhutaan huomenna. Ja syytä onkin, tämä on meille kaikille vain harrastus.

“Setä-Sami” (Sami Rissanen / ES) oli hienosti luokkansa kolmas – Hyvää harjoitusta ensi kesän EM kisaan Taboriin, jos sinne päättää lähteä – paikkahan Samilla sinne on upean 4.sijan myötä viime kesän Liettuan kisoista. Vaikka tässä setääntyy itsekin, tämä on aika ajoin korjattava kun meitä luullaan veljeksiksi – huumorimielessä olemme kyllä joskus esiintyneet “Rissasen veljeksinä” – Sami on siis Maren nuorempi veli eli setäni.

Sen verran “haipakkaa” oli tänään meno, etten juuri kuvia kerennyt ottaa. Josko “kirjoitusarja” saa jatkoa, koitetaan parantaa tavat.

Kuvissa on mm. Skysightin antama reittiennuste, ja avajaistunnelmia. Toisen “kotikerhoni” eli Hyvinkään Ilmailukerhon kaverit ovat lentoleirillä Immolassa. Koska lentäminen paljon muutakin kuin kisaamista – onnittelut 5h HC-aikalennon suorittaneille Akille ja Miikalle. Siitä se lähtee:)

Nyt koisimaan ja huomenna uusi päivä ja uudet kujeet:)

Riku / EX